4. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN NYKYTILA

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytilan kuvauksessa tarkastellaan sekä liikelaitos Kysterin että kuntien sosiaalitoimien toimintaa erilaisia mielenterveys- ja päihdepalveluja järjestettäessä. Kysteri tuottaa perusterveydenhuollon palvelut, joihin kuuluvat perustason mielenterveyspalvelut eli mielenterveysneuvolan sekä psykologin palvelut. Sosiaalipalveluiden sekä ostopalveluiden, kuten asumis- ja hoitopalveluiden järjestäminen ja kustannusvastuu on kunnilla.

Nilakan alueen kuntien mielenterveyden ja päihdeongelmien nykytilaa ja verrokkivuosia tarkastellaan eri mielenterveys- ja päihdeindikaattorien avulla verrattuna Pohjois-Savoon ja koko maahan.

4.1 Nilakan alueen perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveystyö

Vuoden 2012 alusta toimintansa aloittanut Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallinnon alainen liikelaitos Kysteri tuottaa perusterveydenhuollon palvelut ja vanhusten laitoshoidon 8 pohjoissavolaiselle kunnalle. Nilakan palveluyksikkö, jonka toimialue on Keiteleen, Pielaveden, Tervon ja Vesannon kunnat, on yksi Kysterin kolmesta palveluyksiköstä.

Kussakin neljässä Nilakan kunnassa on oma terveysasemansa, jossa järjestetään neuvolatoiminnat, lääkärin ajanvarausvastaanotto, päiväaikainen lääkäripäivystys, vuodeosastohoito, mielenterveysneuvola ja hammashoito lähipalveluina. Ilta- ja yöaikainen lääkäripäivystys toimii vuoroin Pielaveden ja Keiteleen terveysasemilla.

Kaikki avoterveydenhoidon, poliklinikan ja lääkärinvastaanottojen sekä vuodeosaston työntekijät tekevät mielenterveystyötä perusterveydenhuollossa isompana tai pienempänä osana omaa työtään. Päätoimisesti mielenterveystyössä työskentelevät mielenterveysneuvoloiden sairaanhoitajat sekä Nilakan palveluyksikön psykiatri ja psykologi.

Avoterveydenhuollossa eli äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa työn painopisteenä on hyvinvoinnin ja terveen kehityksen tukeminen ja ongelmien ja sairauksien ehkäisy, varhainen toteaminen ja tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen.  Huomiota kiinnitetään somaattisen terveyden ohella varsin paljon myös psyykkiseen kehitykseen ja mielenterveyteen. 

Äitiysneuvolakäynneillä tavataan molempia vanhempia ja tuetaan vanhemmuuden ja perhe-elämän kysymyksissä.

Lastenneuvolan määräaikaistarkastuksissa arvioidaan lapsen psyykkistä kehitystä ja kasvuoloja ja ohjataan ja tuetaan vanhempia kasvatukseen liittyvissä asioissa.

Kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa arvioidaan psyykkistä kehitystä ja annetaan tukea ja ohjausta sekä lapselle itselleen että tarvittaessa myös vanhemmille.  Koululaiset käyvät paljon terveydenhoitajan vastaanotolla muutoinkin kuin määräaikaistarkastuksissa ja usein käyntien aiheina ovat mielenterveyttä sivuavat asiat, esimerkiksi kotiin, kouluun tai kaveriasioihin tai omaan kehitykseen liittyvät huolet tai ongelmat tai erilaiset psyykkiset oireet kuten jännittäminen tai unihäiriöt.  Terveydenhoitajat ohjaavat tarvittaessa lapsen tai nuoren mielenterveyspalveluihin.

Lääkärin ajanvarausvastaanotoilla osa potilaista käy nimenomaan psyykkisten ongelmien tai oireiden tai päihdeongelman vuoksi.  Osa heistä on näiden ongelmien osalta vain lääkärin asiakkaana, osa ohjataan tai hakeutuu itse lisäksi mielenterveys- tai päihdepalveluihin.   Kaikki asiakkaat eivät halua tai eivät koe tarvitsevansa muuta kuin lääkärinvastaanotolta saamaansa apua. Osalle lääkäri ei tarjoakaan aktiivisesti muita palveluita.  Lääkärinvastaanotolla asiakas voi saada keskustelutukea, lääkemääräyksiä ja sairaslomaa sekä tarvittaessa lähetteen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.

Osa päihde- ja mielenterveysongelmaisista ihmisistä ei hakeudu lääkärinvastaanotolle nimenomaan näiden ongelmien vuoksi, mutta muulla syyllä tapahtuvan käynnin yhteydessä joko asiakas itse ottaa puheeksi tai lääkäri tunnistaa myös päihde- tai mielenterveysongelman ja sen hoitamisesta voidaan keskustella.

Terveysasemien poliklinikoilla toteutuu ajoterveyteen liittyvä päihdeseuranta sekä opiaattikorvaushoitojen lääkkeenanto ja huumeseula-seuranta.

Lääkärin päivystysvastaanotolla hoidetaan akuutisti ilmenneitä ja pahentuneita päihde- ja mielenterveysongelmia.  Päihdekatkaisuun hakeudutaan päivystysvastaanoton kautta.  Rattijuopumuksesta epäillyt toimitetaan tutkimuksiin terveyskeskukseen. Päihdeongelma voi tulla esille päihtyneille sattuneiden tapaturmien tai päihteidenkäytöstä aiheutuneen sairaustilan ensiavun yhteydessä.  Äkillisesti ilmenneen tai pahentuneen mielenterveysongelman vuoksi tai psyykkisesti koettelevan kriisitilanteen jälkeen hakeudutaan päivystysvastaanotolle lääkityksen ja sairasloman tarpeen arviointia tai sairaalahoidon tarpeen arviointia varten.  Päivystysvastaanotolta asiakas voidaan ohjata mielenterveysneuvolaan tai muihin mielenterveyden avopalveluihin tai lähettää psykiatriselle osastolle.

Terveysasemien vuodeosastoilla hoidetaan katkaisuhoitopotilaita. Myös kriisitilanteissa lyhytaikaista huolenpitoa ja suojaa tarvitsevia henkilöitä voidaan ottaa vuodeosastolle.  Lisäksi vuodeosastohoitoa järjestetään sellaisille mielenterveysongelmista kärsiville henkilöille, jotka tarvitsevat psyykkisten oireiden pahentumisen vuoksi lyhytaikaista huolenpitoa ja turvaa. Näin toimitaan sellaisissa tilanteissa, joissa ei tarvita psykiatrisen osastohoidon tasoista hoitoa. Joskus asiakas otetaan psyykkisten oireiden tai psykososiaalisten syiden vuoksi aluksi terveysaseman vuodeosastolle avun tarpeen selvittämisen ajaksi ja ohjataan sitten joko jatkohoitoon tai kotiin sopivien palveluiden avulla. Samoin kuin lääkärinvastaanotolla, myös vuodeosastolla, voi somaattisten sairauksien hoidon aikana tulla esille psyykkisiä ongelmia tai päihdeongelma, vaikka hoitoon hakeutumisen syy olisikin ollut aivan muu.  Tällöin vuodeosastolla hoidettavana oleva henkilö voidaan ohjata mielenterveys- tai päihdepalveluihin.

Mielenterveysneuvola palvelee nuoria (alaikäraja 13-14 v. ) ja aikuisia. Nilakan palveluyksikön mielenterveysneuvolan henkilökuntaan kuuluu 5, 5 psykiatrista sairaanhoitajaa, psykiatri ja psykologi (osan työajastaan). Pielaveden, Vesannon ja Tervon terveysasemilla työskentelee kussakin yksi sairaanhoitaja kokoaikaisesti. Yksi sairaanhoitaja työskentelee Keiteleellä neljänä päivänä viikossa ja yhden päivän Pielavedellä. Viides kokopäiväinen sairaanhoitaja työskentelee kaikissa neljässä kunnassa ensisijaisesti nuorten asiakkaiden kanssa. Lisäksi Pielavedellä työskentelee osa-aikainen sairaanhoitaja kaksi päivää viikossa.

Psykiatrilla ja psykologilla on vastaanotto kaikissa neljässä kunnassa sovitun aikataulun mukaisesti.

Asiakkaaksi tullaan oma-aloitteisesti tai läheisen ohjaamana tai ammattihenkilön suosituksesta tai lähetteellä.  Pääasiallisesti terveysasemien lääkärinvastaanotot, työterveyshuolto, kouluterveydenhoitaja (nuoria), psykiatriset osastot ja muut mielenterveystyön toimipisteet sekä sosiaalitoimi ohjaavat asiakkaita mielenterveysneuvolapalveluihin.

Tavallisimpia asiakkaaksi tulon syitä ovat erilaiset psyykkiset oireet (masennus, ahdistuneisuus, uupumus, unihäiriöt), elämän kriisitilanteet, parisuhdeongelmat ja muut lähisuhteiden ongelmat sekä vakavat psyykkiset sairaudet.  Osalla asiakkaista on psyykkisen ongelman lisäksi päihdeongelma.

Kiireellisissä tilanteissa ensimmäinen kontakti mielenterveysneuvolaan voidaan järjestää 1-2 arkipäivän sisällä. Tavallisesti odotusaika yhteydenotosta ensimmäiseen käyntiin on 1-2 viikkoa, joskus kiireettömät asiakkaat voivat joutua odottamaan 3-4 viikkoa. Yleensä asiakkaan tapaa ensimmäisenä sairaanhoitaja tai psykologi ja yhdellä tai muutamalla käynnillä arvioidaan asiakkaan tilanne ja hoidon tarve ja sen jälkeen tehdään tarvittavat jatkosuunnitelmat.  Psykiatri tapaa asiakkaan tarvittaessa, eli silloin, kun tarvitaan psykiatrin osallistumista hoitosuunnitelman tekemiseen tai lääkitysarviota tai kannanottoa työkykyyn. 

Mielenterveysneuvolan työskentelymuotoja ovat eripituiset ja -laatuiset yksilöhoitohoitosuhteet, pari- ja perhekäynnit sekä lääkehoito. Hoitosuhde voi olla lyhyt, muutaman käynnin sisältävä selvittely- ja ohjantahoitosuhde, tiivis työskentelyjakso viikoittaisin käynnein esimerkiksi muutaman kuukauden ajan tai harvajaksoinen vuosia kestävä tuki- ja seurantakontakti.  Asiakkaan perhe pyritään saamaan mukaan hoitoyhteistyöhön tarvittavin tavoin.  Yhteistyötä asiakkaan viranomaisverkoston kanssa tehdään tarvittaessa. Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat somaattinen terveydenhoito, työterveyshuolto, kouluterveydenhoito, koulut, perheneuvola, sosiaalityö, lastensuojelu ja etsivä nuorisotyö.  Yhteistyötä on myös työvoimaviranomaisten, kotisairaanhoidon, kotipalvelun, asumispalveluiden ja seurakunnan kanssa. 

Psykologi palvelee koko Nilakan alueen väestöä.  Runsaat puolet asiakkaista on aikuisia, vajaa puolet lapsia ja nuoria (alle 16-vuotiaita). Osa aikuisasiakkaista hakeutuu psykologin palveluihin omasta aloitteestaan ja osa tulee eri tahojen lähettämänä samalla tavoin kuin mielenterveysneuvolan asiakkaat.  Osa asiakkaista on hoitosuhteissa, osa on tutkimusasiakkaita.  Aikuisikäisten tutkimuksiin tulon syy voi olla työkyvyn tai ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksien arviointi, opiskeluvalmiuksien arviointi, ajokyvyn arviointi tai palveluskelpoisuuden arviointi.

Neuvolaikäisiä lapsia tulee psykologin tutkimuksiin vanhempien aloitteesta tai lastenneuvolasta tai päivähoidosta ohjattuna, kun lapsella epäillään olevan kognitiivisen kehityksen ongelmia tai kun huolestutaan lapsen käytöshäiriöistä tai tunne-elämän ongelmista. Tutkimusten jälkeen vanhemmille ja päivähoidolle annetaan tietoa ja ohjausta ainakin kertaluonteisesti tai sovitaan pitempikestoisesta tukikontaktista. Kouluikäisiä tulee asiakkaiksi psyykkisten oireiden tai käytöshäiriöiden vuoksi tai kun epäillään sen tyyppistä neuropsykologisen kehityksen ongelmaa, joka edellyttää terveydenhuollon tutkimuksia. Myös kouluikäisten asiakkuuteen liittyy aina perheen ja tarvittaessa koulun tukeminen.  Lapsia ja lapsiperheitä tulee asiakkaiksi myös perheen kriisitilanteiden vuoksi (avioero, perheenjäsenen vakava sairaus tai kuolema tms.) 

Silloin kun terveyskeskuksen mielenterveysneuvolan ja psykologin resurssit ja asiantuntemus eivät riitä vastaamaan asiakkaan ongelmiin, asiakas voidaan lähettää eteenpäin erityispalveluihin.  Käytettävissä ovat psykiatrinen erikoissairaanhoito (Tarinan ja Julkulan sairaalan psykiatriset osastot ja aikuispsykiatrian ja nuorisopsykiatrian poliklinikka sekä lastenpsykiatrian poliklinikka ja osasto) ja päihdekuntoutuslaitokset. Asiakas voi halutessaan saada lääkärinlausunnon yksityissektorin psykoterapiaa varten.

Ehkäisevän mielenterveystyön erityisinä painopistealueina niin terveystoimessa kuin poikkihallinnollisessa yhteistyössäkin on jo vuosien ajan ollut kaksi työmuotoa: psykososiaalinen tuki kriisitilanteissa ja perheiden huomioiminen silloin, kun vanhemmalla on vakava psyykkinen ongelma tai muu vanhemmuutta kuormittava ongelma.

Psykososiaalista kriisityötä varten Nilakan alueella toimii kriisiryhmä. Kriisiryhmässä on noin 15 jäsentä Nilakan alueen kunnista. Jäsenet ovat terveysasemien, sosiaalitoimen, koulun ja seurakunnan työntekijöitä, joilla on koulutusta kriisityöhön. Kriisiryhmällä on virka-aikainen päivystys ja erityistilanteissa toimintavalmius myös virka-ajan ulkopuolella. Ryhmä antaa apua kriisin uhreille käyttäen tarpeenmukaisia toimintatapoja. Kriisiryhmä pitää toimintavalmiuttaan yllä säännöllisin työkokouksin ja kouluttautumalla .

Psykososiaalisen kriisityön tavoitteena on tukea eri keinoin kriisin uhreja selviytymään psyykkisesti kriisistä ja saavuttamaan uudelleen psyykkinen tasapaino ja hyvinvointi. Kriisityö ehkäisee akuutin ja posttraumaattisen kriisireaktion syntymistä ja siihen liittyvää kärsimystä, toimintakyvyn laskua ja hoidon tarvetta.

Beadrsleen perheinterventioon pohjautuvat menetelmät lasten huomioimiseksi vanhemman sairastaessa ovat käytössä Nilakan kunnissa sekä terveystoimessa että sosiaalitoimessa jossakin määrin (lapsiperheinterventio, lapset puheeksi – interventio ja neuvonpito).  Vuoden 2013 aikana toteutetaan Nilakan alueella koulutus, jossa 14 uutta työntekijää hankkii valmiudet menetelmien käyttöön. Koulutuksella lisätään huomion kiinnittämisen osaamista niissä perheissä, joissa vanhemmuuden voimavaroja verottaa sairaus tai muu rasite.

Menetelmien käytön tavoitteena on erityisen riskin omaavissa perheissä ehkäistä psyykkisten häiriöiden ylisukupolvista siirtymistä ja tukea lasten hyvinvointia ja normaalia psyykkistä kehitystä.

4.2 Nilakan kuntien sosiaalitoimien päihde- ja mielenterveystyö

Kuntien sosiaalitoimessa järjestetään avokuntoutusta, jossa selvitetään asiakkaan elämäntilannetta ja kartoitetaan asiakkaan hoitomotivaatiota keskustelujen avulla. Lisäksi annetaan psykososiaalista keskusteluapua, motivoidaan ja tuetaan päihteettömyyteen sekä arjen hallintaan.  Sosiaalitoimessa asiakastyötä tekevät sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja etuuskäsittelijät, jotka vastaavat kuntien aikuissosiaalityöstä sekä lastensuojelusta. Sosiaalityö asettuu katkaisuhoidon ja laitoskuntoutuksen välimaastoon sekä rinnalle.

Kuntien sosiaalitoimet järjestävät päihdeasiakkaiden asumispalveluita ostopalveluina omalla alueella olevilta sekä lähialueen yksityisiltä palveluntuottajilta. Katkaisuhoitopalveluita ostetaan muun muassa Koljonvirrasta Iisalmesta, Tuustaipaleesta Mäntyharjusta ja Kuopion seudun päihdepalvelusäätiöltä. Muita päihdekuntoutuslaitoksia, joita Nilakan alueen kunnat käyttävät, ovat esimerkiksi Kan-kodit sekä Kalliolan klinikat, joista ostetaan Myllyhoitoa.

Kaikissa Nilakan kunnissa on etsivä nuorisotyöntekijä, jonka tehtäväkenttänä on alle 29 –vuotiaiden nuorten (nuorisolain alaisten) auttaminen ja tukeminen. Pielavedellä Monitaitoset ry ja Vesannolla kunnan ylläpitämä työtoiminnan monipalvelukeskus Ruusuke järjestävät nuorten työpajatoimintaa.

Mielenterveysasiakkaille työtoimintaa tuottavat Keiteleellä Wanha Meijeri, Pielavedellä Karhunpesä ja Vesannolla Ruusuke, jotka kaikki ovat kunnan omistamia ja niissä työskentelevät kunnan työntekijät. Tervon kunta ostaa vastaavat palvelut Savoset:ltä, joka on Vaalijalan kuntayhtymän omistama työkeskus.

Keiteleellä päihdeasiakkaiden asumista tuetaan Kotiapu Ulla Straniukselta ostettavalla kotiin vietävällä tukipalvelulla.

Asiakkaaksi sosiaalitoimen palveluihin ohjaudutaan terveysasemien, mielenterveystoimistojen ja sairaaloiden ohjaamina läheisten sekä asiakkaan oman yhteydenoton kautta. Lastensuojeluun ohjaudutaan eri viranomaisten ilmoitusten sekä sosiaalipäivystyksen kautta.

Sosiaalitoimien yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi terveydenhuolto, kotihoito, lasten päivähoito, koulut, nuorisotoimi, seurakunta, perheneuvola, Kela ja Te-keskus.

Nilakan perheneuvola, jota hallinnoi Keiteleen kunta, palvelee alueen kuntien lapsiperheitä lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Palvelut on tarkoitettu perheille, joissa on alle 15-vuotiaita lapsia. Perheneuvola työskentelee yhdessä lapsen ja koko perheen kanssa. Tarvittaessa perheneuvola tekee yhteistyötä myös lapsen opettajan, päivähoidon työntekijöiden ja terveydenhoitajan kanssa. Asiakastyön lisäksi perheneuvola antaa konsultaatiota ja koulutusta lapsiperheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Perheneuvolan pääasiallisimpia työskentelytapoja ovat lapsen kasvuun ja tunne-elämään liittyvä ohjaus ja neuvonta, lapsen ja perhetilanteen arviointi sekä jatkotoimenpiteiden suunnittelu, yksilö-, pari- ja perheterapia, taideterapia, lasten ja vanhempien vertaisryhmät sekä alustusten ja luentojen pitäminen erilaisissa tilaisuuksissa. Tarvittaessa perheneuvolan henkilökunta tekee moniammatillista yhteistyötä perheen luvalla sosiaalitoimen henkilöstön, päivähoidon työntekijöiden ja koulun henkilökunnan kanssa. Perheneuvolan työntekijöinä toimivat sosiaalityöntekijä ja psykoterapeutti.

Perheneuvolaan voi hakeutua asiakkaaksi sosiaalitoimen, koulun tai terveydenhuollon kautta. Lähetettä ei kuitenkaan välttämättä tarvita, vaan ajan voi varata itse suoraan perheneuvolan työntekijöiltä puhelimitse.

4.3 Nilakan kunnissa ja lähialueilla toimivat yksityiset mielenterveys- ja päihdepalvelut  

Aurinkoranta Koti Oy Pyhäsalmessa on mielenterveyskuntoutujille ja päihdeasiakkaille suunnattu yövalvottu hoitoyksikkö.

Aurinkoranta Koti tarjoaa yövalvottua, tehostettua palveluasumista sekä kuntoutuspalvelua 28:lle mielenterveys- tai päihdeasiakkaalle. Asiakkaidenkäytössä on kolme erityyppistä noin 10 hengen osastoa, jotka mahdollistavat turvallisen ja kodinomaisen asumisen.

Pihapiirissä sijaitsee myös ilman yövalvontaa oleva palvelutalo 10 mielenterveys- ja päihdekuntoutujalle. Palvelutalossa käy yöhoitaja tarvittaessa. Palvelutaloon on mahdollista muuttaa harjoittelemaan itsenäisempää asumista kuntoutumisen edetessä.

Aurinkoranta Kodin päivää rytmittävät tavallisen kodin jokapäiväiset askareet. Ruuanlaitto, siivoaminen ja hygienian opettelu kuuluvat arjen toimintaan. Päivittäisten toimintojen lisäksi asiakkailla on mahdollisuus asioida kylällä, osallistua retkille sekä työtoimintaan talon omassa puuverstaassa, tekstiilityötiloissa sekä tallilla.Eläimet ja niiden hoito ovat iso osa työtoimintaa.

Aurinkoranta Kodin henkilökuntaan kuuluu 18 työntekijää; sairaanhoitajia, sosionimi, lähihoitajia ja päihdetyöntekijöitä. Paikan perustaja Sirpa Pesonen-Vuorisalo on koulutukseltaan psykiatrian erikoissairaanhoitaja sekä psykoterapeutti.

Hoitokoti Hermanninranta Rautalammilla tuottaa tehostettua palveluasumista eli ympärivuorokautista hoitoa ja kuntoutusta vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Henkilökunnalla on valmius vastata haasteellistenkin asukkaiden yksilöllisiin erityistarpeisiin. Asiakkaista suurin osa on skitsofreniaa sairastavia.

Hermanninrannan hoito perustuu yhteisöllisyyteen ja kodinomaisuuteen. Jokainen hoitokodin asukas saa osallistua kykyjensä ja vointinsa mukaan päivittäisiin askareisiin ja omatoimisuutta pyritään tukemaan monipuolisesti. Hoidon periaatteina ovat jokaisen yksilöllinen kohtaaminen ja toisen ihmisen kunnioittaminen. Hermanninranta tarjoaa asukkailleen turvallisen hoidon ja virikkeellisen elämänlaadun sekä asuinympäristön, jonka he voivat kokea aidosti kodikseen.

Asukashuoneiden suunnittelussa on ollut lähtökohtana kodinomaisuus ja viihtyisyys. Huoneet ovat mukavia 1-2 hengen huoneita ja kahdessa tilavassa yksiössä asukkaiden on mahdollista harjoitella itsenäistä asumista. Hermanninrannan tilat on suunniteltu liikuntarajoitteisten tarpeet huomiooon ottaen, joten liikkuminen myös apuvälineitä käyttäville on helppoa.

Hermanninranta on panostanut virkistystoimintaan. Erilaisia toimintaryhmiä ovat liikunta-, keskustelu-, puutarha- ja käsityöryhmät, joihin halukkaat voivat osallistua kiinnostuksensa mukaan. Lisäksi tarjolla on yksilöllisiä toimintatunteja, lauluiltoja ja eri alojen vierailijoita.

Hermanninrannassa on 22 asiakaspaikkaa, joista kahta pidetään intervallipaikkoina.

Henkilökuntaan kuuluu 17 henkilöä, koulutukseltaan sairaanhoitajia, lähihoitajia ja sosionomeja.

Hoitokoti Kangaskartano Keitelepohjassa Viitasaarella on päihdekuntoutukseen erikoistunut yksityinen, ympärivuorokautista hoitoa tarjoava yksikkö. Kangaskartano tuottaa päihdepalveluja ostopalveluina kunnille, A-klinikoille sekä suoraan yksityisille henkilöille.

Kangaskartanossa toteutetaan yhteisöllistä hoitoa. Työmenetelmänä käytetään kognitiivista ja ratkaisukeskeistä työtapaa. Työskentelyn tavoitteena on vahvistaa yksilön omia voimavaroja, edistää toimintakykyä ja antaa valmiuksia elämänhallinnan taidoissa.

Palveluluihin kuuluvat päihde- ja kaksoisdiagnoosiasiakkaiden kuntoutus, alkoholiriippuvaisten katkaisuhoito, lääke- ja opiaattivieroitus, opiaattiriippuvaisten lääkkeellinen psykososiaalinen kuntoutus sekä intervallijaksot. Kangaskartano järjestää myös itsenäistä, kuntouttavaa tukiasumista hoitoyksikön ulkopuolella.

Asiakaspaikkoja 16 ja ne ovat kahdessa rakennuksessa, joista toisessa on keittiö ja ruokailutilat. Asunnot ovat kaksioita, joissa asukkailla on oma huone, wc ja keittiö ovat yhteisiä tiloja.

 Henkilökuntaan kuuluu päihdealan ammattilaisia, sairaanhoitaja, sosionomi, fysioterapeutti ja lähihoitajia.

Jaakonranta-yhteisö Oy Runnilla tuottaa asumispalveluita päihdeongelmaisille tai muuten asumisessaan vaikeuksiin joutuneille henkilöille. Tavoitteena on tukea ja motivoida asiakkaita päihteettömään elämään ja auttaa heitä tukiverkostojen luomisessa ja takaisin työelämään sijoittumisessa.

Jaakonranta on noin 300 m2 käsittävä omakotitalo, jossa on huoneita kahdessa kerroksessa yhteensä 7 – 9 henkilölle. Lisäksi talossa on neuvotteluhuone, kirjasto, keittiö, oleskeluterassi toisessa kerroksessa, sauna- ja suihkutilat, pyykinpesutilat sekä 3 wc:tä. Noin hehtaarin suuruisella omarantaisella tontilla on mahdollisuus mm. kalastukseen, veneilyyn, kelkkailuun ja ulkoiluun Runnin kauniissa maisemissa.

Jaakonranta-Yhteisössä sovelletaan yhteisöhoidollisia menetelmiä asiakkaiden kuntouttamisessa. Palveluun kuuluvat kalustettu huone, liinavaatteet, ruokailut 3 kertaa päivässä, pesulapalvelut, tuki- ja neuvontapalvelut, kuten yhteistyö viranomaisten kanssa ja auttaminen tukiverkostojen luomisessa, AA-ryhmätoiminta, hengellinen toiminta, aamupalaverit arkiaamuisin, pienimuotoisen puuhastelun järjestäminen asiakkaan omien kykyjen ja voimavarojen mukaan, takaisin työelämään auttaminen/sijoittaminen, yleisvoinnin seuranta ja  asumisrauhan turvaaminen. Palvelu perustuu henkilökohtaiseen kuntoutussuunnitelmaan.

Jaakonrannassa järjestetään myös erilaista harrastustoimintaa, kuten ralliautojen rakentelua, karaokea, kalastusta ja luonnossa retkeilyä.

Koutakoti Oy Keiteleellä on yksityinen päihdepalveluyksikkö, joka tarjoaa laadukkaita, yksilöllisesti suunniteltuja päihdepalveluja täysi-ikäisille asiakkaille. Päihdepalveluyksikkö järjestää lääke- ja huumevieroitusta päihdelääkärin valvonnassa sekä katkaisuhoitoa sekä psykososiaalista kuntoutusta päihde/kaksoisdiagnoosiasiakkaille.

Koutakodin toimintamuotona on intensiivinen yksilö- ja ryhmätyöskentely, toiminnallisuus ja yhteisöhoito moniammatillisena tiimityönä. Koutakoti tarjoaa myös lähikunnissa asuville avopalveluja kotikäynteinä.

Koutakodissa on 12 asiakaspaikkaa. Suurin osa huoneista on yhden hengen huoneita, mutta muutama kahden hengen huonekin löytyy pariskuntia varten.

Pielaveden Palvelukoti tuottaa tuettuja asumispalveluja sekä päivätoimintaa itsenäisesti asuville päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Yhteisöhoito ja kuntouttava työote ovat toimintaa ohjaavia työtapoja.

Asiakkaiden muodostama yhteisö otetaan suunnitelmallisesti mukaan osaksi kuntoutustoimintaa. Asiakkaat ja henkilökunta päättävät asioista yhteisökokouksissa, joissa jaetaan yhteisön arkiset työtehtävät (pöytien kattaminen, tiskaaminen, pihatyöt jne.), joita asiakkaat toteuttavat kykyjensä mukaan. Tavoitteena on, että jokainen voisi tukea yhteisön kautta toisia kuntoutujia ja samalla saada tukea yhteisöltä.

Kuntouttavalla työotteella tarkoitetaan toimintatapaa jolla asiakkaita kannustetaan suoriutumaan päivittäisistä asioista mahdollisimman itsenäisesti. Asiakkaita autetaan ohjaamalla ja tukemalla puolesta tekemisen sijaan.

Palvelukodilla on 22 asiakaspaikkaa. Näistä 16 paikkaa on päätalossa, 4 Peltola-nimisessä rakennuksessa ja 2 Rantatuvalla. Kaikki asiakkaat käyvät syömässä pääateriat päätalolla, mutta Peltolassa ja Rantatuvalla asiakkaat laittavat itse aamu- ja iltapalan.

Pielaveden Palvelukodilla käy lääkäri noin kerran kuukaudessa, psykiatripalveluja järjestetään tarvittaessa ja omaohjaajan kanssa käydään keskusteluja aina tarvittaessa.

Henkilökuntaan kuuluu sairaanhoitajia, lähihoitajia, sosionomi /keramiikka-artesaani, apuhoitajia, laitosapulaisia, ulkotyönohjaajia ja emäntä.

Savolan Aurorakoti Ky sijaitsee Keiteleen kunnassa Nilakkajärven rannalla. Aurorakoti tarjoaa tehostettua asumispalvelua tilanteissa, joissa asiakkaan voimavarat ovat heikentyneet päihderiippuvuuden ja/tai mielialahäiriön vuoksi.

Toimintaa ohjaavia arvoja ovat ihmisen kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, asiakaslähtöisyys, vastuullisuus sekä kanssaihmisestä välittäminen. Toimintaperiaatteina ovat yhteisöllisyys, voimavarakeskeisyys, arkiturvallisuuden säilyttäminen, yksinäisyyden ehkäiseminen ja toivon ylläpitäminen arjessa.  

Hoidon tavoitteena on edistää alkoholi- tai muusta riippuvuudesta kärsivien ihmisten eheytymistä ja elämänhallintaa. Päihdekuntoutusta ohjaa arviointijakso ja sen pohjalta asiakkaan, asiakkaan läheisten ja ammattihenkilöstön kanssa yhteistyössä laadittu kuntoutus- ja palvelusuunnitelma. Työmuodot perustuvat ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen ajatteluun,joiden rinnalla sovelletaan kognitiivisia menetelmiä, muistelu- ja realiteettiterapiaa. Asiakkaan kuntoutukseen kuuluu päihdekuntoutuksen ohella arkipäivän hallinta, turvallisuus, mielekäs toiminta, ystävyyssuhteiden kartoittaminen ja vaaliminen, omatoimisuuden ylläpitäminen sekä riittävät hoito- ja tukipalvelut.

Henkilöstöön kuuluu sairaanhoitaja, 4 lähihoitajaa, 1 oppisopimusopiskelija (lähihoitaja), vapaa-ajan/viriketoiminnan ohjaaja ja siivooja/pyykkihuoltaja.

Siilinhelmi on toiminut Siilinjärvellä Harjamäen alueella vuodesta 1997 alkaen. Yrityskaupan myötä se liitettiin Attendoon vuonna 2011. Maaliskuussa 2012 yritys muutti uusittuihin tiloihin. Asumispaikkoja on yhteensä 68. Erillisestä rakennuksesta löytyy tuetun palveluasumisen yksikkö jo kuntoutuneille asiakkaille.

Siilinhelmessä on kolme yksikköä, jotka tarjoavat palveluasumista eri ikäisille: 1) iäkkäät mielenterveyskuntoutujat, joiden hoidon tarve on lisääntynyt somaattisten-, muisti- tai vaikeiden psyykkisten oireiden vuoksi , 2) nuoret mielenterveyskuntoutujat, jotka tarvitsevat erityisesti iän huomioivaa aktiivista kuntouttavaa työotetta ja toimintaa, 3) asiakkaat, jotka selviytyvät ilman kokopäiväistä hoivaa.

Tuettu palveluasuminen toteutetaan Hopeapajussa, joka on noin puolen kilometrin päässä Siilinhelmestä. Hopeapajussa on 18 uutta huoneistoa. Ohjaaja on paikalla päivisin klo 8-16.

 Siilinhelmessä on noin 30 vakituista työntekijää. Henkilöstöön kuuluu täällä hetkellä sairaanhoitajia, ohjaajia, sosionomi, asumisen avustajia, keittiöhenkilökuntaa, autonkuljettaja, laitoshuoltajia sekä joukko ”keikkalaisia” (sairaanhoitajia ja lähihoitajia). Lääkäripalvelut ja psykiatrin palvelut ostetaan terveyskeskuksesta maksusitoumuksella.

 
4.4 Nilakan alueen mielenterveys- ja päihdetilanne tilastojen valossa

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaiskustannuksia on vaikea laskea, koska saman asiakkaan/asiakasperheen palvelut voivat koostua useista, eri tahojen järjestämistä palveluista (esim. laitos- ja avohoitojaksot, sairaanhoitokulut, konsultaatiot, asumispalvelut, toimeentulotuki, Kela:n ja TE-keskuksen palvelut ja tukitoimet, lastensuojelulliset toimenpiteet, yhteistyöryhmien kokoontumiset jne.).

Huomattava osa sairaalahoidon tarpeista kytkeytyy päihteidenkäyttöön ja runsaan käytön aiheuttamiin sairauksiin. Sydän- ja verisuonisairauksien, maksakirroosin, tapaturmien, aivohalvausten, neurologisten oireiden ym. taustalla on usein runsas päihteidenkäyttö. Noin puolet tehohoidon hoitopäivistä arvioidaan aiheutuvan alkoholinkäytön seurauksista. Lisäksi useat polikliiniset potilaat ovat päihtyneitä, mutta tilastoinnissa päihteiden käyttö ei tule esille, vaan käynnin syyksi tilastoituu esim. murtuman hoito. Odottavien äitien lisääntynyt päihteiden käyttö vaurioittaa satoja vauvoja vuosittain (fas-lapset).

Päihteidenkäyttö aiheuttaa kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös poliisitoimelle, järjestyksen ylläpidolle, Kela:lle, työnantajille, kouluille, rikosten ja väkivallan uhreille jne. Lisänä tulevat lähes poikkeuksetta läheisille aiheutuneet henkiset kärsimykset.

Mielenterveyteen liittyvistä sairauksista masennus on yleisin työkyvyttömyyseläkkeen peruste. Masennuksen riskiryhmiä ovat eronneet ja nuoret naiset. Työttömillä on noin kolminkertainen riski sairastua masennukseen kuin työssäkäyvillä.  Tutkimuksen mukaan yli 85-vuotiaista 5,6 % kärsii vakavasta masennuksesta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2010).

Seuraavassa taulukossa kuvataan Nilakan alueen kunnissa 18 -24 -vuotiaiden depressiolääkkeistä korvausta saaneiden prosentuaalista määrää suhteessa Pohjois-Savoon ja koko maahan.

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18–24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKAnet)

 

Vuonna 2011 ikäryhmään kuuluvien depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 18-24 –vuotiaiden prosentuaalinen määrä Pielavedellä ja Keiteleellä oli selkeästi pienempi kuin yleensä Pohjois-Savossa ja koko maassa. Tervossa ja Vesannolla vastaavat luvut olivat Pohjois-Savoa ja koko maata huomattavasti suuremmat.

Sosiaali- ja terveysministeriön määritelmän mukaan työkyvyttömyyseläkettä saa henkilö, joka ei sairauden tai vamman vuoksi kykene ansaitsemaan toimeentuloaan. Työkyvyttömyyseläke kuuluu sekä kansaeläkejärjestelmän että työeläkejärjestelmän etuuksiin. Työkyvyttömyyseläkkeellä korvataan pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä. Eläke voi olla toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki tai työeläkejärjestelmässä myös osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki (STM, 2013).

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 – 64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKAnet)

Nilakan alueen kaikissa kunnissa on ollut työkyvyttömyyseläkkeellä olevia 25 – 64 –vuotiaita vuosina 2002-2011 prosentuaalisesti enemmän kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa. Näistä kunnista Keiteleen tilanne on lähinnä Pohjois-Savon tilannetta. Tervossa ja Vesannolla työkyvyttömyyseläkkeellä olevien 25 – 64 -vuotiaiden prosentuaalinen osuus on noin kaksinkertainen koko maahan verrattuna.

Psykoosit ovat vakavimpia mielenterveyden häiriöitä. Ne aiheuttavat usein pysyvän toimintakyvyn heikkenemisen. Sairastuminen tapahtuu yleensä nuoruusiässä tai varhaisaikuisuudessa. Psykoosien esiintyvyys Suomessa on noin 3,5 % väestöstä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2010).

Lääkärilehdessä 9/2012 julkaistussa artikkelissa ”Psykoosien esiintyvyys ja alueellinen vaihtelu Suomessa” todetaan, että yleisin psykoosisairaus on skitsofrenia, jonka esiintyvyys on 1,0 % väestöstä. Skitsofrenia ja muut ei-mielialaoireiset psykoosit ovat huomattavasti yleisempiä kuin mielialaoireiset psykoosit.

Päihdepsykoosit ovat erityisen yleisiä keski-ikäisillä miehillä ja yleissairauteen liittyvät psykoosit yli 65 –vuotiailla naisilla.

Psykooseja esiintyy eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa ja vähiten Lounais-Suomessa. Esiintyvyysero ei selity valikoivalla muuttoliikkeellä. Skitsofreniaa ja muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavat ovat muuta väestöä vähemmän koulutettuja, heidän tulotasonsa on matala, heistä harva on naimisissa ja useimmat heistä ovat eläkkeellä. Mielialaoireista psykoosia sairastavien sosioekonomiset erot muuhun väestöön verrattuna ovat pieniä.

Seuraavassa taulukossa kuvataan psykoosisairastavuutta Kelan tilastojen pohjalta. Vakioidut indeksit (taulukon vasemmanpuolinen luku) kertovat laskennallisen sairastavuustilanteen, jos väestön ikärakenne olisi sama kuin koko maassa. Vakioinnilla saadaan esille muiden syiden kuin ikärakenteen vaikutus sairastavuudessa. Vakioimaton indeksi (taulukon oikeanpuolinen luku) kertoo kunta- tai seutukuntakohtaisen todellisen tilanteen.

KELA, Terveyspuntari-kansantaudit

	2005	2010	2011
KEITELE	138,9 / 150,2	149,1 / 163,4	127,0 / 151,5
PIELAVESI	160,9 / 181,0	133,7 / 157,8	130,8 / 151,6
TERVO	147,4 / 168,7	159,7 / 198,6	151,9 / 189,2
VESANTO	176,1 / 192,1	184,0 / 205,5	170,2 / 192,4
Pohjois-Savo	134,0 / 137,6	133,6 / 137,9	132,7 / 137,0
Koko maa	100 / 100	100 / 100	100 / 100

Psykoosisairastavuus on runsaampaa vakioidulla indeksillä kuvattuna Nilakan alueen kunnissa, Keitelettä ja Pielavettä lukuun ottamatta vuonna 2011, kuin yleensä Pohjois-Savossa. Vakioidulla indeksillä arvioituna Pielaveden ja Keiteleen sairastavuus on vähentynyt selkeästi aikavälillä 2005-2011. Tervon ja Vesannon sairastavuusluvut ovat korkealla tasolla. Molemmissa kunnissa on havaittavissa lyhyellä aikavälillä, vuodesta 2010 vuoteen 2011, sairastavuuden vähenemistä.

Päihdehuollon nettokustannukset € / asukas –indikaattori kuvaa kuntien kustantamien päihdehuollon palvelujen ja raittiustyön nettokustannuksia asukasta kohden.

Päihdehuollon nettokustannukset, euroa /asukas (SOTKAnet)

Vuosina 2010-2011 Pielaveden päihdehuollon kustannukset ovat nousseet samalle tasolle kuin koko maassa. Myös Keiteleen päihdehuollon kustannukset ovat samana ajankohtana nousseet huomattavasti aikaisemmista vuosista saavuttaen korkeamman tason kuin koko Pohjois-Savossa. Tervossa ja Vesannolla kustannukset ovat pienet verrattuna niin Pohjois-Savon kuin koko maa tilanteeseen.

Huumausaineiden käyttö on levinnyt koko maahan. Käytön yleistymisen myötä myös huumausainerikosten määrä on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulla. Suomessa yleisimmin käytettäviä huumausaineita ovat kannabis, erilaiset lääkkeet, amfetamiini ja sen johdannaiset, opiaatit ja niistä erityisesti heroiini, kokaiini ja sen johdannaiset sekä LSD. Huumausainerikokset paljastuvat yleensä poliisin oman aktiivisen toiminnan ansiosta. Yleisön apu on näiden rikosten selvittämisessä erittäin tärkeää (Poliisi 2013).

Seuraavassa taulukossa kuvataan poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset tuhatta asukasta kohden Nilakan alueella vuosina 2002, 2005, 2010 ja 2011. Huumausainerikokset ovat lisääntyneet Keiteleellä ja Pielavedellä vuonna 2011 ja ovat koko maan keskiarvoa isommat, mutta vain noin neljäsosan Pohjois-Savon määrästä. Tervossa ja Vesannolla ensimmäiset huumausainerikokset ovat tulleet ilmi vuonna 2010.

Kaikkien Nilakan alueen kuntien poliisin tietoon tulleet huumausainerikosten määrät ovat huomattavasti Pohjois-Savon määriä pienempiä.

Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset /1000 asukasta

 

 

 

Sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetaan päihdepotilaita. Seuraavassa taulukossa kuvataan sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla päihteiden vuoksi hoitoa saaneiden Nilakan alueen kuntalaisten määrää tuhatta asukasta kohden. Indikaattori muodostuu seurantavuosien aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet päädiagnoosilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetuista henkilöistä.

Sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla päihteiden vuoksi hoitoa saaneet /1000 asukasta (SOTKAnet)

Kaikissa Nilakan kunnissa päihteiden vuoksi vuodeosastohoitoa saaneiden määrä tuhatta asukasta kohden on Pohjois-Savoa ja koko maata suurempi. Koko maahan verrattuna määrä on vähintäänkin kaksinkertainen. Vuosina 2005 ja 2010 Tervon käyttämä vuodeosastohoidon määrä on huomattavan suuri määrän kuitenkin pienetessä vuonna 2011 muiden Nilakan kuntien tasolle.

Rikoslain mukaan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, jos hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai välittömästi sen jälkeen 0,5 promillea tai hänen uloshengitysilmassaan on vähintään 0,22 mg. alkoholia. Törkeän rattijuopumuksen raja on 1,2 promillea tai 0,53 mg alkoholia (Liikenneturva, rattijuopumus, 2012).

Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset /1000 asukasta

Vuonna 2005 rattijuopumusten määrät ovat olleet runsaimmat Nilakan alueen kunnissa vertailuvuosiin nähden. Vuonna 2011 Keiteleen rattijuopumusten määrä on suurempi kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa. Pielavedellä ja Tervossa rattijuopumusten määrä tuhatta asukasta kohden on vuonna 2011 saman suuruinen kuin koko maassa, mutta hieman pienempi kuin Pohjois-Savossa. Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten määrä on selkeästi vähentynyt Tervossa vuonna 2010, mutta lisääntynyt lähes kaksinkertaiseksi seuraavana vuonna. Vesannon rattijuopumusten määrä on puolittunut vuoden 2005 huippulukemista vuoteen 2011 jääden Pohjois-Savon ja koko maan määriä selkeästi pienemmäksi.

Suurin kustannus alkoholin aiheuttamista haitoista syntyy työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeistä. Alkoholin liikakäyttöön liittyy ennenaikaista eläköitymistä. Työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla on usein alkoholin terveyteen vaikuttava käyttö eli alkoholista johtuva sairaus.

Selvityksen mukaan kahdella kolmesta ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkettä hakeneella henkilöllä oli alkoholiongelma, jota lääkäri ei kuitenkaan ollut laittanut kahden tärkeimmän diagnoosin joukkoon. (Gochel. 2009).

Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16–64 -vuotiaista (SOTKAnet)

y

Nilakan alueen kaikissa kunnissa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien prosentuaalinen määrä on huomattavasti koko maata suurempi ja määrä on myös selkeästi suurempi kuin Pohjois-Savossa yleensä. Keiteleen muita kuntia alhaisempi prosentuaalinen työkyvyttömyyseläkeläisen määrä on noussut vuodesta 2005 noin 10 %:lla vuoteen 2011 mennessä.

Suuri työkyvyttömien määrä lisää kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.