6. ASIAKKAAN HOITOPOLUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEOHJELMAN YDIN

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma painottaa asiakkaan aseman vahvistamista. Suunnitelmassa nousee esille matalan kynnyksen ja yhden ovet palveluperiaatteet. Lisäksi mielenterveys- ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuutta palveluihin pääsyssä kuin palveluiden saamisessa tulisi vahvistaa.

Ohjelman mukaan mielenterveyttä ja päihteettömyyttä tulee edistää ja ongelmia ehkäistä. Yhtenä toimenpiteenä tämän tavoitteen saavuttamiseksi mainitaan mielenterveys- ja päihdetyön strategian sisällyttäminen osaksi kuntastrategiaa.

Arjen Mieli –hankkeen pienten kuntien osahankkeen tavoitteissa nousevat esille mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa alueellisesti. Lisäksi korostetaan asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen suunnitelmallisuutta. Palvelujen järjestämisessä tulee huomioida myös haja-asutusalueiden erityispiirteet sekä yksityisten yritysten rooli palvelujen järjestämisessä.

SWOT-analyysin tulosten mukaan työntekijät kokivat hyvänä alueen kuntien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon välisen yhteistyön. Työntekijät nostivat esille myös alueellisen mielenterveys- ja päihdeohjelman tärkeyden.

Asiakkaille tehdyn SWOT-analyysin lopputuloksista keskeisimpinä kehittämisehdotuksina nousivat esille jalkautuvan työn ja asiakaslähtöisyyden lisääminen. Lisäksi toivottiin, että asiakkaan ”luukuttamisesta” päästäisiin sujuvampiin työmuotoihin eri palveluja tuottavien tahojen yhteistyön avulla.

Asiakkaiden mielestä mielenterveys- ja muista palveluista tiedottamista pitäisi tehostaa ja esimerkiksi yhteystietojen saaminen pitäisi olla helpompaa.

Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman, Arjen Mieli –osahankkeen kuin myös hankkeessa toteutetun SWOT-analyysin pohjalta nousseet kehittämistarpeet ja -tavoitteet ovat hyvin yhdenmukaisia, asiakkaan asemaa vahvistavia.

Edellä mainituista kehittämistarpeista ja –tavoitteista johtuen mielenterveys- ja päihdeohjelmaa tehneiden henkilöiden kanssa sovittiin, että Nilakan alueella ei toteuteta ohjelmaa perinteisellä strategiamallilla, vaan kuvataan lasten, nuorten, aikuisten ja ikäihmisten hoitopolut. Hoitopolkukuvaukset yhteystietoineen palvelevat Nilakan alueen kuntalaisia, mielenterveys- ja päihdepalveluissa työskenteleviä työntekijöitä ja toimivat samalla kyseessä olevien palvelujen tietolähteenä.

Kuntakohtaiset hoitopolkukuvaukset löytyvät kunkin Nilakan kunnan kotisivulta sähköisenä versiona.

6.1 Lapsiasiakkaan hoitopolku/lastensuojelun hoitopolku

Kun lapsen vanhemmille, muille läheisille tai lapsen kanssa työskenteleville henkilöille herää huoli lapsen asioissa, yhteydenoton mahdollisuuksia on useita. Asian kiireellisyys huomioon ottaen yhteyden voi ottaa terveydenhuoltoon joko päivystysvastaanotolle tai tavalliselle lääkärinvastaanotolle. Alle kouluikäisen lapsen kohdalla yhteyden voi ottaa huolta herättävässä asiassa myös lastenneuvolaan tai sosiaalitoimeen. Mikäli kyseessä on lastensuojeluilmoitus, sen voi tehdä suoraan sosiaalitoimeen päivisin virka-aikana ja iltaisin ja viikonloppuisin sosiaalipäivystykseen.

Mikäli kysymyksessä on lastensuojeluasia, sosiaalitoimi tekee lastensuojelutarpeen arvioinnin, minkä lopputuloksena lastensuojeluasiakkuus joko alkaa tai sitten todetaan, ettei lastensuojelun tarvetta ole ja asiakkuuden aloittaminen on tarpeetonta

Mikäli lastensuojelutarpeen arvioinnissa päädytään siihen, että lastensuojelun tarve on olemassa, aloitetaan lastensuojelun avohuollon tukitoimet koko perheelle. Tarvittaessa lapsi voidaan sijoittaa määräaikaisesti kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimenpiteenä. Viimeisin lastensuojelun toimenpide on huostaanotto ja lapsen sijaishuollon järjestäminen.

Asiakkuuden alkuvaiheessa moniammatillinen tiimi miettii asiakkaan avuntarpeita yhdessä lapsen ja huoltajan/huoltajien kanssa. Tiimiin voivat kuulua sosiaalityöntekijä, lastenneuvolan - tai kouluterveydenhuollon terveydenhoitaja, perheneuvolan ja mielenterveysneuvolan työntekijät ja tarvittaessa myös muita lapsen ja perheen asioiden tuntijoita.

Avohuollon tukitoimina lapsiperheelle voidaan tarjota perhetyötä, jolloin perhetyöntekijä menee asiakkaan kotiin auttamaan ja antamaan tarvittavaa tukea lapselle sekä tarpeen mukaan auttamaan myös vanhempia vanhemmuuteen liittyvissä haasteissa.

Lastensuojelun sosiaalityössä asiakkaalle tehdään asiakassuunnitelma, jossa kartoitetaan perheen avun tarve. Apua ja tukea voidaan järjestää tukiperheiden-, vertaistukiryhmien-, tukihenkilöiden - ja kotipalvelun avulla. Myös perheneuvola tukee vaikeuksissa niin lasta kuin myös koko perhettä.

Kouluterveydenhoito ja koulukuraattori antavat tukea kouluikäisille lapsille.

Kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat tekevät jossakin määrin päihdetyötä. Yhteistyön saumattomuus viranomaisten välillä on yksi tärkeimmistä ja asiakasta hyödyttävimmistä tekijöistä.

6.2 Nuoren hoitopolku 

Huoli nuoren voinnista voi herätä kotona, koulu- tai opiskelijaterveydenhuollossa, koulutoimessa opettajille tai koulukuraattorille. Se taho, joka ensimmäisenä havaitsee nuoren ongelman, voi arvioida avun tarpeen ja ohjata nuoren avopalveluihin tai kutsua koolle yhteispalaverin.

Yhteispalaveriin kutsutaan nuori ja alaikäisen kohdalla myös huoltaja, koulu- tai opiskelijaterveydenhuolto, sosiaalityöntekijä, koulukuraattori ja tarvittaessa mielenterveystoimiston edustaja. Yhteispalaverissa selvitetään nuoren avuntarve ja keinot siihen, kuinka tarpeeseen voidaan vastata. Pääsääntöisesti avun tarpeeseen vastataan avohuollon tukitoimenpiteiden avulla.

Nuoren henkilön avohuollon palveluja ovat koulu- ja opiskelijaterveydenhhuolto, missä tehdään laajat terveystarkastukset 1, 5 ja 8/9 luokilla. Huolen ilmaantuessa kouluterveydenhoitaja voi keskustella nuoren kanssa kahden kesken nuoren mieltä painavista asioista. Lisäksi hän voi keskustella nuoren vanhempien kanssa ja suunnitella yhdessä heidän kanssaan tarvittavat tukitoimet nuoren parhaaksi.

Koulukuraattori palvelee koko Nilakan aluetta tietyn viikkoaikataulun mukaisesti. Hänen työmenetelmänään ovat yksilökeskustelut, joissa kartoitetaan nuoren ongelma ja sen mahdollinen ratkaisu tai se, mistä ongelmaan voidaan hakea apua. Koulukuraattori järjestää yhdessä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa joissakin kunnissa vanhempien vertaisryhmiä ja ryhmätunteja nuorille, joissa aiheena ovat esimerkiksi päihteet ja mieliala.

Jokaisessa Nilakan kunnassa on etsivän nuorisotyöntekijän palvelut. Etsivän nuorisotyöntekijän tehtävänä on auttaa nuoria arjessa selviytymisessä, kuten arkiaskareiden itsenäinen hoitaminen, asuntoasioiden järjestäminen, opiskelupaikan hakeminen, talouden hoitaminen ja rahan käytön opastaminen, kuntouttavaan työtoimintaan hakeminen jne. Etsivä nuorisotyöntekijä auttaa syrjäytymisvaarassa olevia tai syrjäytyneitä nuoria monilla elämänalueilla.

Nuorten työpajoissa voi opetella työelämän valmiuksia. Työpajoissa on mahdollisuus kokeilla erilaisia töitä, kuten puu-, metalli-, ruuanvalmistus- ja ompelutöitä. Työpajoissa toimitaan työelämän säännöillä.

Kaikissa kunnissa on myös kunnan nuorisotyöntekijä, joka järjestää nuorille mielekästä tekemistä sekä mahdollistaa nuorille monenlaiset kokemukset ja elämykset esimerkiksi luonnon ja retkeilyn merkeissä.

Kirkon nuorisotyöntekijät järjestävät nuorille monenlaista tekemistä sekä keskustelevat nuoren/nuorten kanssa häntä askarruttavista asioista.

6.3 Aikuisen hoitopolku

Huolen herätessä tai avun tarpeen syntyessä aikuisen ihmisen kohdalla, voi yhteyden ottaa terveydenhuoltoon, tai sosiaalitoimeen, työssä oleva voi ottaa yhteyden työterveyshuoltoon joko itse, tai yhteyden ottaa työnantaja tai joku läheinen.

Sosiaalitoimen tai terveydenhuollon työntekijä voi tehdä palvelutarpeen arvioinnin tai tarpeen vaatiessa kutsua yhteispalaverin koolle. Siihen osallistuvat asiakas ja mahdollisesti joku hänen läheisensä, terveydenhoidosta esimerkiksi mielenterveyshoitaja, sosiaalitoimesta sosiaalityöntekijä ja mahdollisesti myös palveluohjaaja. Yhteispalaverissa keskustellaan asiakkaan avun tarpeesta ja kuinka se pystytään järjestämään.

Asiakkaan tarvitessa katkaisuhoitoa on hänen tilattava aika terveysasemalle päivystävänlääkärin vastaanotolle, josta hänet ohjataan tarvittaessa vuodeosastolle katkaisuhoitoon. Mikäli asiakas tarvitsee päihdekuntoutusta, arvioidaan asiakkaan motivaatio kuntoutuksen suhteen ja järjestetään tarvittaessa kuntoutumispaikka. Avopalveluissa aikuista asiakasta tukevat mielenterveystoimiston palvelut. Psykiatrin, psykologin ja mielenterveyshoitajien palvelut auttavat asiakasta mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvissä ongelmissa. Sosiaalitoimistoissa sosiaalityöntekijät ja etuuskäsittelijät auttavat taloudellisissa asioissa. Päihdetyöntekijä tukee asiakkaan arjessa jaksamista ja asioiden hoitamisessa ja tukee päihteettömyyttä.

Aikuisella asiakkaalla on mahdollisuus päästä kuntouttavaan työtoimintaan, ellei hänellä ole vakituista työtä ja hän on pitkäaikaistyötön. Kuntouttavassa työtoiminnassa asiakas käy töissä työpajalla tai jossakin julkisen alan työpaikalla, esimerkiksi kunnassa. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuus työtoimintaan ja muihin palveluihin.

6.4 Ikäihmisen hoitopolku

Huolen herätessä tai avun tarpeen tullessa ajankohtaiseksi iäkäs ihminen, hänen lähiomaisensa tai asiasta huolissaan oleva muu henkilö voi ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen tai terveydenhuoltoon. Sosiaalitoimen palveluihin kuuluu kokonaisuudessaan kuntien vastuulla oleva vanhustenhuolto. Sosiaalitoimessa esimerkiksi kotisairaanhoitaja, palveluohjaaja, vanhustyön esimies tai joku muu vanhustenhuoltoalan työntekijä selvittää avun tarpeen. Tarvittaessa kutsutaan koolle yhteispalaveri. Yhteispalaverissa voivat olla mukana esimerkiksi vanhustenhuollon esimies, sosiaalityöntekijä tai palveluohjaaja ja terveydenhuollon edustus.

Mikäli iäkäs asiakas tarvitsee katkaisuhoitoa tai kuntoutusta, hänet ohjataan joko terveysasemalle tai yksityisen palveluntarjoajan asiakkaaksi. Jos asiakas tarvitsee asumispalveluja, häntä avustetaan palvelujen järjestelyissä. Asumispalvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat eri syistä tukea ja palveluja asumisensa järjestämiseen.

Asiakkaan asuessa kotonaan tai asumispalveluissa, hänellä on oikeus avopalveluihin. Avopalveluita ovat mm. kotisairaanhoito, kotipalvelu, mielenterveystoimiston palvelut, yksityisten palvelujen tarjoamat hoiva- ja hoitopalvelut sekä omaishoito.

Kotisairaanhoito ja kotipalvelu käyvät asiakkaan kotona ja antavat lääkinnällistä sekä arjen hallintaan tarvittavaa apua. Asiakas saa keskusteluapua mielenterveystoimistosta.

Myös yksityiset yritykset tuottavat erilaisia palveluita, kuten sairaanhoito- ja hoivapalveluita, siivousta, kodinhoitotyöpalveluja ja ulkoalueiden kunnossa pitämistä niin talvella kuin kesälläkin.

Omaishoidontuki on tarkoitettu kotona asuville apua tarvitseville vanhuksille ja sairaille henkilöille. Kunta tekee omaishoidon tuesta ja siihen sisältyvistä palveluista päätöksen. Kunta ja omaishoitaja tekevät omaishoidon tuesta omaishoitosopimuksen, minkä liitteeksi hoidettava ja omaishoitaja laativat yhdessä hoidettavalle hoito- ja palvelusuunnitelman. Omaishoitaja saa kunnasta tukea omaishoitajan tehtävässään, mm. vapaapäiväjärjestelyt ja kaikille kuntalaisille kuuluvat avohuollon palvelut.